Kotkanpesä

Kaksi vuotta sitten tunteita kovasti kuumentanut keskustelu protuleirien alkoholilinjauksesta palaa taas Protun hallituksen käsittelyyn. Nykyinen linjaus tullaan avaamaan kokonaan uudestaan päätettäväksi, ja luvassa lienee paitsi uusi linjanveto vähintäänkin paljon, paljon keskustelua.

Kun keskustelu käytiin edellisen kerran keväällä 2008, hallituksessa esitetyt ja hallitukselle välitetyt kannanotot olivat tiukkasanaisia ja tylyjä. Nollatoleranssia puoltaneet aktiivit vetosivat alkoholismin traumatisoimien nuorten oikeuteen saada ehdottoman turvallinen leirikokemus ja pitivät viikon raittiusvaatimusta pikkuasiana. Vastustajat puolestaan syyttivät heitä tahallisessa traumoissa piehtaroimisesta ja toisten yksityiselämään kuuluviin asioihin puuttumisesta.

Protun leirejä koskevan alkoholilinjauksen ytimessä on kysymys, onko leirien kokeilla oikeus juoda leiriaikana yhtään alkoholia, esim. saunan yhteydessä. Kokit kun ovat leireillä ensisijaisesti töissä ja lisäksi muutenkin viettävät suurimman osan ajasta omissa oloissaan.

Pitkän väittelyn jälkeen hallitus lopulta äänestyksen kautta linjasi, että muun leiriporukan tavoin myös kokeilta on alkoholinkäyttö leirialueella kokonaan kielletty. Alkoholia ei myöskään saa edes olla mukana leirialueella.

Väittely aiheesta kuitenkin jatkui vähintään yhtä tiukkasanaisena Protu-lehden lukijapalstalla usean numeron ajan.

Vanhan linjapäätöksen uudelleen avaamisen taustalla on eräällä tämän kesän leirillä sattunut tapahtuma, josta on sittemmin käyty keskusteltua niin leiritiimin, kokkivastaavan kuin Protun puheenjohtajistonkin kanssa. Kyseisen leirin kokit olivat käyttäneet leiriaikana alkoholia kauppamatkoillaan sekä paluumatkallaan leiriltä. Paluumatkalla he olivat myös juoneet olutta leiritiimin alaikäisten apuohjaajien seurassa ja tarjonneet alkoholia näillekin.

Teknisesti kokit eivät olleet tällä rikkoneet Protun alkoholilinjausta. Protun sihteeri Jaakko Tiinanen katsoo kuitenkin, että etenkin alkoholin tarjoaminen alaikäisille apuohjaajille oli siitä huolimatta kokeilta sopimatonta toimintaa.

"Keskustelu Protun alkoholiohjeistuksesta ja alkoholipolitiikasta avataan uudelleen, koska niissä on selvästikin liikaa tulkinnanvaraa ja koska niistä voidaan vetää johtopäätöksiä, jotka eivät ole linjassa sen kanssa, mitä me Annan [Vuorjoki, Protun puheenjohtaja] kanssa pidämme vastuullisen kasvattajan toimintana", Jaakko sanoo.

Asiasta on tarkoitus keskustella elokuun lopulla pidettävässä seuraavassa hallituksen kokouksessa. Itse päätöksenteko jäänee kuitenkin syyskuulle.

Hallituksessa ei tulla käsittelemään mainittujen yksittäisten kokkien toimintaa, sillä se on leirin kokkien ja heidän esimiehensä välinen asia. Kokit eivät kuitenkaan olleet käyttäneet alkoholia leirialueella tai esiintyneet päihtyneenä leiriläisten seurassa. Toisaalta paluumatkan alkoholinkäytölle ei myöskään ollut koko leiritiimin hyväksyntää, ja osa tiimiläisistä pahoitti tapahtuneesta mielensä.

Yksityisyyden suojan vuoksi tapahtuneen tarkempia yksityiskohtia ei Kotkanpesässäkään selosteta.

Protun kokkivastaavan ja leirikokkien esimiehen Marja Utriaisen mukaan valituksia leirikokkien alkoholinkäytöstä on tullut hänelle "vähemmän kuin yksi per vuosi".

"Tämä on ensimmäinen kerta minun kokkivastaavan aikanani, kun mistään leirikokkauksesta on noussut tällaista haloota", noin viisi vuotta kokkivastaavana toiminut Marja sanoo.

Kokkivastaavana Marjalla on oikeus tehdä valinta siitä, keitä kokkeja leireille otetaan, ja siinä hänellä on myös valta käyttää omaa harkintaansa.

Jos kokki kertoisi sinulle aikovansa nauttia leirin aikana alkoholia mutta tehdä sen leirialueen ulkopuolella ja häiritsemättä kokkausta, suostuisitko ottamaan hänet noilla ehdoilla kokiksi?

"Sanoisin, että voisitko harkita, että olisit viikon kokonaan käyttämättä alkoholia. Minusta sen ei pitäisi olla terveelle aikuiselle ongelma."

Marjalla itsellään on huonoja muistoja kahden vuoden takaisesta keskustelusta, jota hän piti "hyvin inhottavana" keskustelun tyylin vuoksi.

"Muistan, että se on yksi niitä harvoja keskusteluja, jolloin olen kokenut haluavani kokonaan lopettaa kokkivastaavana", Marja sanoo. "Jouduin seuraamaan keskustelun molempien osapuolten viestintää. Kokkilistallekin tuli viestejä kokeilta, jotka ilmoittivat, että jos Protu lähtee kieltämään heiltä saunakaljojenkin ottamisen, he eivät halua enää ikinä kokata protulla."

Itse asiasta keskustelemista Marja pitää hyvänä, mutta pelkää, että siitä tulee taas tyyliltään samanlaista kuin edelliselläkin kerralla.

Kirjoittaja kannatti kaksi vuotta sitten hallituksen kokouksessa sallivampaa linjaa kokkien alkoholinkäyttöön, mutta tämä esitys hävisi äänestyksen äänin 11–1.

[26/7/2010] Hippileirissä ei mitään uutta

Hippileirillä *	Protuleirillä	protun hippeys
Hierontahetkiä	Hierontahetkiä	hippiä
...jossa myös eri sukupuolen edustajat hierovat toisiaan	...jossa myös eri sukupuolen edustajat hierovat toisiaan	hippiä
Seksuaalienergiaa vapauttavaa tantrajoogaa	Hierontarinkejä, pusupainia	semihippiä
Maakuoppasauna	Tavallinen sauna	semihippiä
Alastomuutta	Alastomuutta	hippiä
Tantraryhmä painuu keräksi	Leiriläiset painuvat kasaksi nazipolizeihin	hippiä
Katsotaan vierustoveria silmiin ja sanotaan, että tämä on kaunis, loistava, maailmankaikkeuden olento	Jaetaan kehulappuja, leikitään autonpesua	hippiä
Miehet laskeutuvat vierekkäin vatsalleen kuin yhdeksi olennoksi, naiset rullaavat heidän ylitseen hieroen heitä	Leiriläiset uivat toisten leiriläisten käsien muodostaman käsimeren yli	hippiä
Lauletaan rakkaudesta	Lauletaan rakkaudesta	hippiä
Vapautetaan ihmistä tietämättömyyden kahleista	Halutaan saada nuori pohtimaan asioita ensimmäistä kertaa	hippiä
Jokainen hippi välittää osaamisensa muille leiriläisille, kuin isä pojalleen	Tiimi rohkaisee leiriläisiä lähtemään appareiksi	semihippiä
Ruoat hankitaan lähituottajilta	Ruoat hankitaan sieltä, mistä se on kokille nopeinta	ei-hippiä
Ruokien maksuun kerätään vapaaehtoinen kolehti	Leiriläisten vanhemmat maksavat leirimaksun, jolla kustannetaan leirien lisäksi myös ohjaajakoulutukset	ei-hippiä
Mitään moottoreita ei saa käyttää	Mp3-soitin pitää sammuttaa ohjelman ajaksi	ei-hippiä
Rummutus jatkuu myöhään yöhön	Rummutus jatkuu myöhään yöhön vikana iltana	semihippiä
Herätään, kun aamun valkeus näkyy	Herätään, kun tiimi tulee soittamaan Taiteilijaelämää täysillä ghettoblasterillaan	ei-hippiä
Ei käytetä kelloja	Ei käytetä kelloja torstaina	hippiä
...koska aika katsotaan taivaan merkeistä	...koska tiimi kurkkii ajan salaa taskussaan olevasta kellosta	ei-hippiä

Tulos: Protuleiri on 61-prosenttisesti Leppävirran hippileiri. Kun lisäksi huomioidaan, että tänä kesänä järjestetään 66 protuleiriä, Protu järjestönä tuottaa hippeyttä 40 kertaa niin paljon kuin Leppävirran hippileiri.

[2/7/2010] Leiriläismäärä jää kauas viimevuotisesta

Kesän 2010 leiriläismäärä näyttää jäävän vain hieman yli 900 leiriläiseen. Ilmoittautuneita oli 30. kesäkuuta vain 906, mikä on neljäkymmentä leiriläistä vähemmän kuin viime vuonna. Protuleirien leiriläismäärä ei ole koskaan aiemmin pudonnut yhdessä vuodessa näin paljon.

Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun leiriläismäärä on laskenut kahtena peräkkäisenä vuotena. Leiriläismäärä oli korkeimmillaan vuonna 2008, jolloin leiriläisiä oli 961, ja laski siitä ensin vuonna 2009 946:een ja tänä vuonna nähtävästi 906:een.

Leiriläismäärä tuskin enää kovasti muuttuu loppukesän aikana. Edellisinä vuosina kesäkuun lopun jälkeen leiriläisiä on ilmoittautunut tai peruuttanut alle viisi.

Kotkanpesässä pohdittiin 11. toukokuuta, paljonko leiri-ilmoittautumisia voidaan tälle kesälle vielä odottaa, sillä leiriläisten ilmoittautumiset ovat 2000-luvulla siirtyneet vuosi vuodelta myöhemmäksi. Viime vuosina vasta toukokuun alun jälkeen ilmoittautuneiden leiriläisten määrä on jopa tuplaantunut joka vuosi. Nyt kuitenkin myöhään ilmoittautuneiden määrä näyttää jääneen suunnilleen viime vuoden tasolle, 66 leiriläiseen.

Talouskriisiä leiriläisten vähentyminen ei Protulle kuitenkaan aiheuta, sillä ilmoittautumisten määrä on jo ylittänyt hallituksen toukokuiset odotukset. Koska yhdistyksen toukokuussa päivitetty budjetti oli laskettu varovasti 885 leiriläisen varaan, tuolloin hiukan alijäämäinen budjetti on jo nyt kääntynyt noin 1 500 euroa voitolliseksi.

Protu ei tänä vuonna ole myöskään joutunut edellisvuoden kaltaiselle säästökuurille vaan pikemminkin päin vastoin: rahaa on edelleen riittänyt syksyn kouluttajakoulutusten osanottomaksujen laskemiseen 20 eurosta 10 euroon, syksyllä pidettävän jaostolaiskoulutuksen järjestämiseen maksuttomana sekä edustajien lähettämiseen ulkomailla järjestettävään Iheyon yleiskokoukseen ja Ruotsissa toimivan Protusin kanssa pidettävään seminaariin.

Suhteessa parempaan tulokseen ovat siivittäneet viime syksynä nostetut leiriläis- ja jäsenmaksut, saadut lahjoitukset sekä jäsenlehden kilpailuttamisen myötä pienentyneet painokulut. Kunkin näistä arvo on useita tuhansia euroja. Korotuksensa ansiosta leirimaksutkin ovat tuottaneet Protulle tuhansia euroja enemmän kuin viime vuonna leiriläismäärän laskusta huolimatta.

[11/5/2010] Leiriläismäärä on huolestuttavan alhainen – mutta nousee vauhdilla

Leiri-ilmoittautumisten tahti on nopeutunut suuresti huhtikuun puolivälin jälkeen. Tällä hetkellä leiriläisiä on ilmoittautunut kesän leireille enää 36 leiriläistä vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Helmikuusta huhtikuun puoliväliin ero oli vielä tasaisesti 75–85 leiriläisen luokkaa. Sitten ero äkkiä alkoi kaveta, ja huhtikuun lopussa eroa oli enää 55 leiriläistä. Nyt sekin on kaventunut jo yli kolmanneksella.

Tänä vuonna huhtikuun alun ja toukokuun alun välisenä aikana uusia leiriläisiä ilmoittautui jopa 82. Se on yli tuplasti enemmän kuin edellisenä kiivaana vuotena 2007 ja lähes neljä kertaa enemmän kuin vuosina 2008 ja 2009.

Varmaa selitystä juuri huhtikuun kiivaalle ilmoittautumiselle ei ole. Osaksi asiaan ovat saattaneet vaikuttaa tiedotusjaoston huhtikuussa Facebookissa lanseeraama mainoskampanja sekä 18.4. tekemä koulupostitus.

Mitään takuuta kesän lopputuloksesta ei kuitenkaan vielä ole. Tämänhetkinen leiriläismäärä – 840 – on silti vielä yli sata leiriläistä viime vuoden lopullista tulosta 946 jäljessä.

Vasta toukokuun alun jälkeen tehtyjen leiriläisilmoittautumisten määrä on myös muuttunut suuresti viime vuosien aikana: Kun vuonna 2007 leiriläisiä ilmoittautui toukokuun alun jälkeen vain 17, vuonna 2008 luku oli jo 33 ja vuonna 2009 jopa 70.

Jos nopeus jälleen tuplaantuu, ja leiriläisiä ilmoittautuu vielä jopa 140, lopulliseksi leiriläismääräksi tulee jopa 980. Periaatteessa tämäkin määrä voisi vielä mahtua jo sovituille kesän 66 leirille, joten uusien leirien perustaminen tuskin tulee tarpeeseen.

Huonoimmassa tapauksessa leiriläisiä ei ilmoittaudu enää yhtään tai vain parisenkymmentä, kuten kolme vuotta sitten. Silloin jo tehdyssä leiriohjelmassamme on peräti 4–9 leiriä liikaa. Se vaatisi leirien ja niiden tiimien perumista ja olisi myös taloudellisesti kova isku Protulle, joka jo viime vuonna oli lähellä kohdata vakavan kassakriisin.

Protun hallitus kokoustaa seuraavan kerran sunnuntaina 23.5., jolloin se tarkastelee kuluvan vuoden taloustilannetta muutenkin tarkemmin. Vielä toistaiseksi puheenjohtajisto ei ole suunnitellut ottavansa leirien perumista kokouksen asialistalle, mutta niin saatetaan vielä tehdä, jos leiriläismäärän kasvu alkaakin taas äkkiä hiipua. Sekin on mahdollista, että perumistarpeen arvioiminen lykätään myöhemmäksi, kesäkuun puolivälissä pidettävään kokoukseen.

Kun kerran leirille aikovia saattaa olla vielä ilmoittautumatta niinkin monta kuin 50–100, hallituksen on vaikea laatia vielä mitään varmaa ennustetta lopullisesta leiriläisten määrästä. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, ongelmaan on tuskin tulossa tulevina vuosina ainakaan helpotusta.

[4/5/2010] Protu hakee uutta järjestösihteeriä

Protun järjestösihteeri Sami Vitikainen on ilmoittanut irtisanoutuvansa tehtävästään. Samin työt Protun järjestösihteerinä päättyvät 31.5.

Syyksi irtisanoutumiseensa Sami kertoo saamansa mielenkiintoisen uuden työtarjouksen sekä järjestösihteerin puolipäiväisen työn hankalan sovittamisen muuhun elämäänsä.

"Ja sitten kuitenkaan opiskeluun siitä ei enää riitä paukkuja", hän sanoo.

Uuden järjestösihteerin hakuilmoitus julkaistaan näinä päivinä. Ilmoitus julkaistaan toukokuussa ilmestyvässä Protun jäsenlehdessä 2/2010 sekä eri sähköpostilistoilla ja työministeriön avointen työpaikkojen verkkosivulla mol.fi. Työn hakuaika päättyy 6. kesäkuuta, ja uuden järjestösihteerin toivotaan aloittavan viimeistään 1. heinäkuuta.

Aiemmista vuosista poiketen järjestösihteeriä haetaan tällä kertaa vain vuoden mittaiseen määräaikaiseen työsuhteeseen. Määräajan tarkoituksena on mahdollistaa työnkuvan mahdollinen muuttaminen sen jälkeen pääsihteeriksi, mikäli Protu siihen mennessä on päättänyt kasvattaa toimiston miehitystä. Protulla on tällä hetkellä käynnissä pääsihteerin työnkuvaa miettivä työryhmä, joka luovuttaa esityksensä hallitukselle ensi elokuussa.

Työryhmän alustavissa pohdinnoissa toimistolla tulevaisuudessa työskentelee toimisto- ja järjestösihteerin lisäksi toimistoa ja aktiivitoimintaa johtava pääsihteeri. Vaihtoehtona on pyöritelty myös sitä, pääsihteerin palkkaamisen jälkeen järjestösihteerin työt siirrettäisiin sivareille. Siksikään uutta järjestösihteeriä ei uskalleta nyt palkata toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.

Työpaikkailmoitusta koskeviin kysymyksiin vastaa Protun toimisto, p. 09-4368 5270, toimisto@protu.fi, sekä Protun puheenjohtaja Anna Vuorjoki, pj@protu.fi.

Entiset järjestösihteerit: Työ ei sovellu opintojen oheen

"Opiskeluun siitä ei enää riitä paukkuja", kertoi nyt lopettava Protun järjestösihteeri Sami Vitikainen yhdeksi syyksi, miksi päätyi vaihtamaan työpaikkaansa.

Samia järjestösihteerinä edeltänyt Saara Pietinen tunnistaa ongelman: kun järjestötyö on niin kokonaisvaltaista ja työtuntien määräkin vaihtelee viikottain, opiskeluun on hankala keskittyä.

Järjestösihteerin työtuntien määrä on 25 tuntia viikossa – keskimäärin.

Saara ei suosittele järjestösihteerin työtä kenellekään, joka tosissaan aikoo voida opiskella sen ohessa. Paitsi jos sattuu olemaan poikkeuksellisen hyvä organisoimaan ajankäyttöään.

Saaran edeltäjä Jehki Härkönenkin myöntää, etteivät hänen opintonsa Protun järjestösihteeriaikanaan juuri edenneet. Työt oli tehtävä pääasiassa virka-aikaan, joten luennoille oli vaikea ehtiä, koska niitä pidetty lähellä Protun toimistoa.

"Ei siinä mitään perustutkintoa ehdi tekemään", Jehki arvioi, mutta ei suhtaudu tehtävän ja opiskelun väliseen ristiriitaan yhtä lohduttomasti kuin Saara. "Jos on loppuvaiheessa opintojaan ja riittää, että lukee, kirjoittaa esseitä ja käy tenteissä, se voi onnistua."

[1/4/2010] Syysleirijaosto jakautui perustuslailliseen ja radikaaliin siipeen

Protun syysleirijaosto on hajonnut. Vanhan syysleirijaoston raunioihin jäi jäljelle kaksi eri tavoin toiminnan ydinkysymyksistä ajattelevaa siipeä: perustuslaillisten ja radikaalien syysleirijaostolaisten joukot.

Kotkanpesän lähteiden mukaan hajoamisen taustalla vaikutti jo kuukausien ajan jaostossa kytenyt kiristynyt ja tulehtunut ilmapiiri. Tiedot ison jaoston sisällä eivät kulkeneet jaostolaisten välillä tarpeeksi nopeasti, ja syysleirijaoston raskas byrokratia sotki kuvioita pahemmin. Jaostolaisten sietokyky oli jo valmiiksi heikentynyt alkuvuoden suurten kiireiden vuoksi.

Erityisen raivoissaan on ollut syysleirijaoston mainoksista vastaavan työryhmän puheenjohtajisto, sillä leiripaikkahankintatyöryhmä ei ollut lainkaan konsultoinut puheenjohtajistoa vaan sopinut tiedotussuunnitelmasta suoraan syysleirijaoston mainostyöryhmän graafisen osaston sihteerin kanssa. Leiripaikkahankinnan pj Onerva Korhonen ei suostu kuitenkaan ottamaan syytä niskoilleen, sillä sen mielestä graafisen osaston olisi itse pitänyt muistaa informoida mainostyöryhmän puheenjohtajistoa.

"Mielestäni tässä on enemmän kyse alue- kuin työnjako-ongelmasta. Koko LPH (leiripaikkahankinta) ei suinkaan päässyt neuvottelemaan graafisen osaston kanssa, vaan keskustelut käytiin helsinkiläisten omalla listalla", leiripaikkahankinnan Tampere-jaoksen puheenjohtaja Anna-Maarit Hiltula kommentoi tapahtunutta syysleirijaoston listalla.

Tämä viesti herätti ison riidan jaoston sisällä alueellisesta tasa-arvosta. Sähköpostilista hiljeni kokonaan, mutta irc-kanavalla mainostyöryhmän varapuheenjohtaja Onerva Korhonen lähetti keskiviikkoiltana helsinkiläisille syysleirijaostolaisille viestin tarttua "mihin tahansa lähellä olevaan kovaan esineeseen, jolla on helppo lyödä, ja lähteä samantien vetämään niitä pirkanmaalaisia elitistejä turpaan".

Helsinkiläisiä radikaalisyysleiriläisiä ovat viimeisimpien tietojen mukaan johtaneet koko jaoston uusi pj Essi Karvonen sekä Sanna Korhonen. "Ne tamperelaiset alueellisuuspellet v*tuttaa niin!" Sanna kirosi muutama tunti sitten puhelimeen Inter Citystä. "Onhan sulla se sytytin mukana?" hän kuiskasi jollekulle, ennen kuin puhelu katkesi.

Huhtikuun ensimmäisen, "mustan huhtikuun" traagiset tapahtumat Tampereella eivät olleet ensimmäinen kerta, kun syysleirijaoston välit pääsivät tulehtumaan fyysiseen väkivaltaan asti. Viime sunnuntaina, "okranruskeaksi maaliskuuksi" kutsuttuna päivänä jaoston valtava jäsenkunta kohtasi toisensa isossa joukkonyrkkitappelussa ollessaan tutustumassa uuteen potentiaaliseen syysleiripaikkaan Hämeenlinnassa.

Se tappelu päättyi tuloksettomana, sillä molemmat osapuolet osoittautuivat yhtä vahvoiksi ja joutuivat väsyneinä ja verissäpäin vetäytymään. Leiripaikka onneksi saatiin, ja siellä on iso keittiö, suurtaloushella ja suihkut.

Helsinkiläisten radikaalien revanssihalukkuutta vain muutamaa päivää myöhemmin huhtikuun ensimmäisenä saattoi lisätä odottamaton voimasuhteiden muutos. Vahvistamattomien huhujen mukaan syysleirijaoston kadoksissa ollut, syntyperäinen helsinkiläinen puheenjohtaja Daniel Helander palasi tiistaina takaisin ja lupautui johtamaan helsinkiläiset lopulliseen yhteenottoon tamperelaisia vastaan, jos pääsisi helsinkiläisten päästrategiksi. Danielilla oli kuulemma kiero suunnitelma, jolla helsinkiläiset pääsisivät iskemään suoraan tamperelaisten selustaan.

Lopullinen yhteenotto radikaalin ja perustuslaillisen mutta ah yhtä väkivaltaisen siiven välillä käytiin 1. huhtikuuta klo 00:00 Tampereen Hämeenkadulla. Paikalliset nimettömät runoilijat kuvailivat itkien tapahtumaa tapahtunutta Kotkanpesän toimitukselle: "Se oli säälimätön kaupunkisota. Hämeenkatu paloi ja lainehti verestä. Tykkituli soi korvissani yhä. Se oli kamalaa... jaostolainen jaostolaista vastaan!"

Alustavien tietojen mukaan perustuslaillisten siipi olisi voittanut taistelun. Taistelupaikan lähellä asuneen paikallisen mukaan perustuslaillisten oli onnistunut täysin yllättää radikaalisiiven joukot hyökkäämällä näiden selustasta.

Tarkkaa tietoa henkiinjääneistä ei ole vielä saatu. Tuhoalueelta on löytynyt lojumasta vaaleanruskeita hiusrastoilta näyttäviä vaatekappaleita, jotka ovat todellisuudessa olleet naamioituja puukkotuppeja. Muita löytyneitä tarvikkeita ovat kuristuslangalla varustetut palestiinahuivit ja betonista valetut fysiikankirjat.

Jaoston myyttinen puheenjohtaja Daniel Helander on huhujen mukaan vetäytynyt asumaan metsään ja "palaa taas, kun hänen kansansa tarvitsee häntä". Tämä "metsä" on kuulemma Metsäpirtti, jossa hän jo suunnittelee seuraavaa 24.-26.9. pidettävää syysleiriä.

Taustaa: Syysleirijaoston radikaali- ja perustuslaillinen siipi

Radikaalisiipi:

Vaatii tehokasta päätöksentekoa ja lisää arvokeskustelua syysleirien teemoista
Koostuu lähinnä protuaktiiveista, jotka eivät viihdy niinkään tavallisilla leireillä ja pitävät tunnelmallisista pienimuotoisista viikonlopputapahtumista.

Perustuslaillinen siipi:

Haluaa kunnioittaa Protun sääntöjä, ohjesääntöjä ja tehdä budjetit huolella. Vastustaa huolimatonta päätöksentekoa.
Kokee syysleirien tärkeimmäksi arvoksi sen monipuoliset osanottajat ja jatkuvan uudistuvuuden.
Koostuu lähinnä herkistä ja huumorintajuisista hipeistä.

[31/3/2010] Uskonnottomuuden ylikorostus puhutti kevätkokouksessa

Sunnuntaina Saarijärvellä pidetyn Protun kevätkokouksen ykkösaiheeksi kohosi esityslistan viimeinen kohta, ohjauskeskustelu Protun sääntöjen tarkoituspykälän muuttamisesta. Aihe kirvoitti tavallista enemmän puheenvuoroja myös paikalla olleista ei-aktiiveista.

Usea läsnäolija piti sääntöjen nykyistä muotoilua uskonnollisia leiriläisiä ja ohjaajia syrjivänä. Eräskin osanottaja mainitsi entisen ohjaajaparinsa aikoinaan kysyneen häneltä, onko hän varmasti tervetullut leirille, vaikka on myös osaksi uskovainen.

Kaikissa kokouksen puheenvuoroissa oltiin yhtä mieltä siitä, että uskovia leiriläisiä tai tiimiläisiä ei haluta rajata leireiltä pois. Eri mieltä oltiin kuitenkin siitä, pitäisikö tämä tasa-arvoisuus myös mainita säännöissä. Osan läsnäolijoista mielestä uskonnottomien nuorten on edelleenkin oltava ydinkohderyhmämme, ja uskovaiset leiriläiset ovat lähinnä vain plussaa. Sääntöjen tarkoituspykälää ei saisi muotoilla liian laajaksi.

Lähes päinvastaistakin mieltä oltiin. Puheenvuoroissa huomautettiin, että vain uskonnottomien leiriläisten tavoittelu on jopa Protun leiritoiminnan ydinperiaatteen, "uteliaan pohdinnan", vastaista. Ja kun protuaktiivi Niilo Tenkanen vuorollaan huomautti, että "uskonnollinen" tai "uskonnoton" ovat lokerointeja, joita vasta leirin käymättömistä 15-vuotiaisista nuorista ei saisi edes käyttää, hän sai muulta yleisöltä isot aplodit.

Protun sääntöjen tarkoituspykälän kiistanalainen lause kuuluu: "Yhdistyksen tarkoituksena on järjestää uskontokuntiin kuulumattomien nuorten aikuistumiskoulutus." Paitsi, että itse sanavalinta "uskontokuntiin kuulumaton" on monen mielestä ongelmallinen, moni katsoo, että määrittelyn ei pitäisi lainkaan kohdistua leiriläisiin vaan yksin leirin sisältöön. Siinäkin on toki omat ongelmansa: senhän voidaan tarkoittaa päättävän ennalta, mihin lopputulokseen leirien keskustelujen on päädyttävä.

Hieman pienempää kritiikkiä on esitetty lauseen lopun aikuistumiskoulutus-sanan muotoilua kohtaan. Nyt lauseen voidaan tulkita myös julistavan, ettei Protu salli minkäänlaista kilpailua toimikentällään.

Protun varapuheenjohtaja Heini Oikkonen, joka johtaa sääntömuutosprojektia koordinoivaa työryhmää, huomauttikin kokoukselle, että sellainen sääntömuotoilu ei tule olemaan kielellisesti mahdollinen, minkä kaikki lukijat tulkitsisivat automaattisesti aina juuri samalla tavalla.

Tätä työryhmä tahallisesti ja tahattomasti havainnollistikin jana-ohjelmanumerollaan, jossa kokousväen tuli asettua eri puolelle huonetta sen mukaan, mitä mieltä työryhmän kulloisestakin väittämästä olivat. Melkein jokaista kysymystä seurasi tuskastuneita valituksia siitä, että kysymys on liian epätarkka.

Tulevien kuukausien aikana työryhmä jatkaa uusien jäsenten kuulemistilaisuuksien järjestämistä sekä pääkaupunkiseudulle että muillekin paikkakunnille. Kuulemistilaisuuksien jälkeen hallitus muodostaa kerättyä aineistoa hyödyntäen esityksensä syyskokoukselle – joko sääntöjen tarkoituspykälän muuttamiseksi tai pitämiseksi ennallaan.

Myös jäsenmaksujen korotus herätti narinaa

"Tämä Protun uusi jäsenmaksu on suurempi kuin minkään muun järjestön, jonka jäsen olen", arvosteli Niilo Tenkanen Protun viime syksynä tekemää jäsenmaksujensa nostoa. Niilo toivoikin kevätkokouksessa, että hallitus toisi ensi syksynä yleiskokoukselle esityksen alennetusta jäsenmaksusta vähävaraisille jäsenille.

Vuodenvaihteessa voimaan astunut Protun jäsenmaksujen korotus oli lähes kaikissa jäsenluokissa keskimäärin 70 prosenttia. Kun nyt tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä siirryttiin puhumaan jäsenmaksujen merkityksestä Protun taloudelle, osa yleisöstä ilmaisi äänekästä kritiikkiä tehtyä ratkaisua kohtaan.

Helsinkiläinen Saara Kemppainen päätti lepuuttaa hetken silmiään kokouksen talousasioiden käsittelyn aikana.

Näistä kritisoijista merkittävä osa, Niilokin, tosin istui viime vuonna hallituksessa, kun esitys jäsenmaksujen nostosta syyskokoukselle tehtiin. Loput jäsenmaksuista kevätkokouksessa keskustelleet taas olivat pääsääntöisesti koulutusjaostosta. Jäsenmaksujen nostoon kohdistuva kritiikki ei viikonloppuna lopulta kovin painokkaaksi jäänyt. Rankin syytös oli vastauksetta jäänyt pohdinta, että onko Protu ylipäätään sellainen järjestö, jonka toimintaa pitäisi jäsenmaksujen kautta rahoittaa.

Viimeiseksi puheenvuoroiksi jäivät varapuheenjohtaja Heini Oikkosen retorinen kysymys, pitäisikö sitten ennemmin nostaa koulutusmaksuja, joissa rahat kerätään nimenomaan pienemmältä aktiivijoukolta, ja puheenjohtajiston sihteerin Jaakko Tiinasen toteamus, että vasta tänä vuonna voimaan astuneet jäsenmaksut eivät oikeastaan liity nyt käsittelyssä olevaan viime vuoden tilinpäätökseen.

Protun syyskokous päätti marraskuussa korottaa jäsenmaksuja keskimäärin noin 70 prosenttia. Yli 18-vuotiaan jäsenmaksu nousi 17 eurosta 25 euroon, nuorisojäsenen 10 eurosta 17 euroon ja perhejäsenyys 25 eurosta 45 euroon.

[2/3/2010] Vuoden 2009 tulos: -13 000 euroa

Protun vuoden 2009 taloudellinen tulos on varmistunut. Tappion suuruudeksi tuli 13 320,20 euroa.

Viime syyskuussa Protun hallitus vakavissaan arvioi vuoden 2009 tappioksi tulevan noin 30 000 euroa, mikä alitti juuri ja juuri kipurajan. Sekin oli jo useita kymmeniä tuhansia euroja parempi kuin mitä vielä keväällä ja kesällä uskottiin. Silti lopullinen tulos parantui vielä siitäkin yli seitsemällätoistatuhannella eurolla.

Tammikuussa hallituksen saamat tilinpäätöksen ensimmäiset tuloslaskelmat tosin povasivat tappion jäävän vain pariin tuhanteen euroon. Siihen ei sentään ylletty.

Voidaan kuitenkin todeta, että Protu selvisi viime vuoden talouskriisistään hengissä selvällä marginaalilla. Lopullinen tulos on samaa suuruusluokkaa, mihin hallitus odottikin sen päätyvän tilatessaan viime vuoden tammikuussa järjestölle uudet kalliit verkkosivut, kun talouskriisi ei ollut vielä puhjennut.

Viime syyskuussa tehtyyn arvioon verrattaessa tilannetta ovat parantaneet lähes 8 000 euroa odotettua suuremmaksi nousseet jäsenmaksutuotot ja jäsenten lahjoitukset. Lisäksi tiedotusjaoston masinoiman t-paitamyynnin tuotto nousi äkkiä nollasta yli 2 000 euroon.

Kuluissa puolestaan leirien ruokakulut olivat pudonneet yli 2 500 euroa ja majoituskulut yli 6 500 euroa. Matkakorvaukset taas olivat pudonneet lähes 6 000 euroa (n. 11 %) – ilmeisesti koska tiimiläiset ja muut aktiivit olivat päättäneet vapaaehtoisesti tukea Protua ja olla pyytämättä korvauksia, kuten hallitus oli toivonutkin.

Toisaalta tulosta vastaavasti myös laskivat arvioitua pienemmäksi jääneet avustukset mm. Demokraattiselta sivistysliitolta ja Kulturfondenilta sekä kirjanpitokulujen nousu 3 500 eurolla. Jälkimmäinen oli Protun taloudenhoitajan Sari Santalan mukaan ollut alkujaan pienempi vain kirjoitusvirheen vuoksi.

Lopullista -13 000 euron tulosta varjostaa kuitenkin se, että viimeinen 5 000 euron lasku www-uudistuksesta on siirtynyt vuonna 2010 maksettavaksi. Siten tietyssä mielessä taloustilanne on parantunut syyskuisesta arviosta seitsemäntoistatuhannen sijasta "vain" kaksitoistatuhatta euroa. Toisaalta hallitus olisi alkujaankin halunnut jaksottaa www-uudistuksen kulut useammalle vuodelle, mutta se ei ollut mahdollista.

Protun hallitus on päättänyt analysoida huolella viime vuoden talousarvion kehitystä ja tutkia, missä kohdin on mahdollisesti tehty arviointivirheitä. Analyysin tarkoituksena on parantaa tulevien talousarvioiden teon tarkkuutta.

Tuloksista voi jo nyt vetää sen johtopäätöksen, että yhdistyksen kuluista leirien ruokakulut ja aktiivien pyytämät matkakorvaukset kuten myös tulopuolella jäsenten lahjoitukset ovat Protun taloudessa varsin joustavia eriä ja voivat tarpeen vaatiessa osoittautua merkittävästi odotettua paremmiksikin.

Pidemmän päälle se ei välttämättä ole hyvä asia, sillä sitä vaikeampaa niiden ennakointi on. Hallituksella ei ole suuria mahdollisuuksia vaikuttaa yksittäisten kokkien rahankäyttötaitoon tai aktiivien henkilökohtaiseen taloustilanteeseen. Ensi vuonna tulos saattaa olla jopa päinvastainen.

Viime syyskokouksessa marraskuussa Protun entinen puheenjohtaja Masi Mäkelä huomautti nykyiselle hallitukselle, että budjettia ei välttämättä tarvitsisi aina tehdä nollabudjetiksi. Masin mukaan on Protua rahoittavasta opetusministeriöstäkin hyväksyttävää tehdä budjetista hieman ylijäämäinen, jotta Protun maksuvalmius paranisi. Protun pankkitilien yhteenlaskettu saldo oli vuonna 2008 vain 40–60 000 euroa, kun sen tämänkokoisella yhdistyksellä olisi syytä olla reilusti päälle 100 000 euroa. Sellaisessa tilanteessa Protun ei olisi viime vuonnakaan tarvinnut turvautua äkillisiin ja tiukkoihin kululeikkauksiin.

Tarkemmat tiedot tilinpäätöksen sisällöstä esitellään jäsenille kevätkokouksessa Saarijärvellä 28. maaliskuuta.

Toimistosihteeri: "Tilitoimisto on toiminut, niin kuin kuuluukin."

Kun Kotkanpesässä edellisen kerran 6. helmikuuta kirjoitettiin Protun tilinpäätöksen etenemisestä, Protun kirjanpitoa ja tilinpäätöstä hoitava tilitoimisto sai jutussa osakseen voimakasta kritiikkiä. Jutussa tilitoimiston lähettämissä alustavissa laskelmissa esitettyä vain parintuhannen euron suuruista tappiota pidettiin epäuskottavana, ja asiantilaan viitattiin tilitoimiston tekemänä virheenä. Koska tappiota odotettiin kertyvän tuhansia euroja lisää, "virhe" ei luonnollisesti tässä yhteydessä kuulostanut kovin vähäiseltä ja ymmärrettävältä.

Protun toimistosihteeri Eeva Kankainen kuitenkin huomauttaa, että tilinpäätösaineistot olivat tuolloin vielä keskeneräisiä ja ne on ilmeisesti ymmärretty hallituksessa väärin.

"Tilitoimisto on hoitanut tilinpäätöksen kokoamisen aivan niin kuin kuuluukin", Eeva sanoo. "Ainoastaan aikataulu on ollut ongelmana. Heidän ohjelmistolisenssinsä umpeutumisen vuoksi tilinpäätös piti saada tarkistettavaksi paljon normaalia aiemmin, minkä takia jouduin poikkeuksellisesti lähettämään jaostoille tarkistettavaksi täysin keskeneräisiäkin tuloslaskelmia."

Eevan mukaan hän ei itsekään ollut vielä tammikuun tulosteiden aikaan lähettänyt kaikkia suorituksia eteenpäin tilitoimistolle kirjattavaksi. Tästä esimerkkinä hän mainitsee mm. yli 2 500 euron suuruiset kiinteän omaisuuden poistot.

"Tilinpäätöksen kokoamisen tilanne oli tammikuun laskelmien aikaan vielä ihan normaali. Minun olisi varmaan pitänyt huomata viesteissäni hallitukselle ja jaostoille sanoa, että tiedot ovat vielä keskeneräiset ja niistä puuttuu vielä (kirjanpito-) vientejä. Se oli vain minulle itselleni niin selvää, että en tullut ajatelleeksi."

Eeva myöntää, että edellisessä uutisessa mainitut tilitoimiston tietokoneongelmat ovat välillä aiheuttaneet Protulle hankaluuksia. Hän on myös joutunut itse opettelemaan lisää kirjanpitotekniikkaa, koska ei ole voinut entiseen tapaan vain kysyä neuvoa tilitoimistosta, sillä heillä ei järjestökirjanpidon osaamista enää aiemmassa määrin ole. Hän ei kuitenkaan koe aiheelliseksi puhua enempää mahdollisista ongelmista Protun ja tilitoimiston välillä.

Kotkanpesässä 6. helmikuuta uutisoituihin laskelmiin lisättiin sittemmin yli 7 500 euroa palkka- ja henkilöstökuluja. Muita puuttuneita summia olivat Protun mm. toimistolla sijaitsevan kiinteän omaisuuden yli 2 500 euron poistoerät. Alle tuhannen euron eriä tuli lisää mm. majoitus-, matkakorvaus-, vuokra- ja kirjanpitokuluihin. Näin tulos laski noin -2 000 eurosta -13 000 euroon.

[6/2/2010] Viime vuoden tappio jääkin mitättömäksi?

Protun vuoden 2009 alustavien tuloslaskelmien perusteella yhdistyksen taloudellinen tilanne ei vaikuta enää juuri lainkaan huonolta: vielä syyskuussa ennustettu 30 000 euron tappio saattaakin jäädä vain runsaan 2 000 euron tappioksi.

Tämänsuuruinen tappio on Protun historiassa vielä aika tavallinen; välillä tulee voitollisia, välillä tappiollisia vuosia. Erityisen innostavaksi tämän tappiollisen tuloksen kuitenkin tekee kuitenkin se, että viime vuonna käynnistetyn www-projektin piti viedä 20 000 euroa ylimääräistä, ennalta budjetoimatonta rahaa. Nyt miinusta ei ole senkään vertaa.

Ihan näin kauniiksi tulos tuskin kuitenkaan jää. Tilinpäätöksen luvut on vasta saatu Protun viime vuoden kirjanpitoa hoitaneelta vanhalta tilitoimistolta, jonka kanssa Protulla oli viime vuonna paljon tiedonkulkuongelmia. Siten laskelmiin on saattanut putkahtaa virheitä.

Moni tuloslaskelman kohta eroaakin suuresti siitä, miksi hallitus oli ne vielä syyskuussa arvioinut. Esimerkiksi palkka- ja henkilösivukulut ovat laskeneet 9 000, leiri- ja koulutuspaikkojen tilavuokrat 7 000 ja matka- ja kilometrikorvaukset 8 000 euroa syyskuun lopun arviosta.

Protun puheenjohtajisto, taloudenhoitaja ja toimistosihteeri tarkistavat paraikaa aineistoa. Ainakin palkkakulujen kohdalla kirjanpidosta on jo löytynyt selkeä tuhansien eurojen virhe: syyskuun palkat ovat jääneet kirjaamatta kokonaan. Muitakin virheita on löytynyt, mutta ne ovat olleet huomattavasti pienimuotoisempia.

Toisaalta osa kuluista on ihan oikeastikin tippunut: Viime vuodelle suunniteltu 20 000 euroa maksava www-uudistus on venynyt vuodenvaihteen yli, joten sen viimeinen 5 000 euron lasku erääntyykin vasta tänä vuonna. Paikallisryhmille seminaarien matka-avustuksia varten budjetoidut 3 000 euroa ovat taas jääneet kokonaan käyttämättä, sillä juuri kukaan ei viime vuonna kyseistä tukea hakenut. Myös ensimmäistä kertaa kokeiltu sivariyhteistyö Soihdun kanssa oli saanut jaostot vahingossa arvioimaan kokousruokailukulunsa yläkanttiin.

Myös yhdistyksen jäsenet ovat maksaneet jäsenmaksunsa viime vuonna aiempaa tunnollisemmin. Ja vaikka Protun virallinen tukikeräys ei ole ehtinyt edes alkaa, erään iäkkäämmän protuaktiivin omaehtoinen tuttavapiirissään masinoima järjestämä keräys on jo tuonut Protulle yli kolmetuhatta euroa ylimääräistä tukea.

"Kun mukaan lasketaan ne puuttuvat palkat, uskoisin lopulliseksi tulokseksi tulevan -5000–6000 euroa", arvioi Protun taloudenhoitaja Sari Santala. "Mikäli tietysti tilitoimisto ei ole tehnyt (mahdollisen syyskuun palkkojen unohtamisen lisäksi) lisää kämmiä, mutta en usko, että se on."

Jos vielä sivuutetaan www-uudistuksen tälle vuodelle siirtynyt 5 000 euron erä, Protun taloustilanne näyttäisi siten parantuneen 20 000 euroa vain kolmessa kuukaudessa. Sari kuitenkin painottaa, ettei ole ehtinyt käydä koko aineistoa läpi eikä halua kenenkään ottavan hänen arvaustaan vielä varmana tietona.

Tarkistuksen on tarkoitus olla valmis 14. helmikuuta mennessä, jolloin hallitus kokouksessaan hyväksyy tilinpäätöksen ja se lähtee eteenpäin tilintarkastajille. Aikataulu saattaa myöhästyä, sillä tilitoimistolla on tiedettävästi meneillään työtä vaikeuttavia tietokone-ongelmia. Lopullinen tulos joka tapauksessa esitellään jäsenille tilinpäätöksen yhteydessä kevätkokouksessa sunnuntaina 28. maaliskuuta.

PROTUN TALOUSKRIISI

Protun vuoden 2009 talouskriisistä kuultiin ensimmäistä kertaa huhtikuun lopussa, jolloin taloudenhoitaja esitteli hallitukselle tuoreen tulosarvion: Protu olisi tekemässä tuona vuonna tappiota 56 000 euroa.

Keskeisiä syitä tilanteelle olivat etenkin 20 000 euroa maksavat uudet www-sivut, odotettua pienemmäksi jääneet leiriläismäärät sekä erinäiset uudet hankkeet. Monet epäilivät syyn olleen pitkälti vallitsevassa lamassa. Protun hallitus päätti välittömästi pudottaa kesän leiriohjelmasta kolme leiriä ja patisti kaikki jaostot säästökuurille.

Kesäkuussa tilanne näytti vieläkin huonommalta: tappiota oltiin tekemässä jopa 67 000 euroa. Hallitus päätti korjata asian leikkaamalla kuluja mm. virkistyksestä, jäsenlehdestä, sivarista ja kv-toiminnasta ja nostamalla kaikkien loppuvuoden tapahtumien osanottomaksuja. Näin summa saatiin pudotettua 44 000 euroon. Samalla päätettiin hakea keräyslupaa jäsenten tukikeräyksen käynnistämiseksi.

Syyskuussa tappiota oltiin tekemässä enää 30 000 euroa. Leiriläismäärä oli kohentunut pelätystä, leirien kulut olivat jääneet odotettua pienemmiksi ja tiedotusjaosto myi t-paitoja lähes 2 000 eurolla. Monet aktiivit olivat myös jättäneet lunastamatta matkakorvauksiaan. "Yhdistyksen talous kestää tämänkokoisen tappion ilman kassakriisiä", Protun taloudenhoitaja Sari Santala arvioi. Seuraavat vuodet turvatakseen hallitus päätti kuitenkin nostaa leiri- ja jäsenmaksuja vuodelle 2009 tuntuvasti.

Tammikuussa 2010 saatiin ensimmäiset tuloslaskelmat koko vuodelta 2009. Niiden mukaan tappiota olisikin tulossa enää 1 700 euroa. Sari Santala arvelee, korjattu luku tulee olemaan 6 000 euron luokkaa.

ONGELMA TILITOIMISTON KANSSA

Yli kymmenen vuotta Protun kirjanpitoa hoitaneen tilitoimiston omistaja myi yrityksensä pois syksyllä 2008. Protu päätti tuolloin kuitenkin jatkaa tilitoimiston asiakkaana omistajanvaihdoksesta riippumatta.

Heti keväällä 2009 uusi omistaja ilmoitti nostavansa Protulta perimäänsä taksaa merkittävästi. Suurempi ongelma tuli kuitenkin vastaan maalis-huhtikuussa, kun tilitoimisto ei kyennyt toimittamaan Protulle ajantasaisia tilannekatsauksia sovitussa aikataulussa. Ongelma jatkui läpi vuoden ja osoittautui erittäin hankalaksi, sillä juuri vuonna 2009 Protua kohtasi täysin poikkeuksellisen paha talouskriisi, jonka tarkoista syistä hallituksen oli muutenkin vaikea ottaa selvää. Hankaluudet tilitoimiston kanssa myös työllistivät Protun toimistohenkilökuntaa odotettua enemmän, mistä vastaavasti seurasi muiden töiden viivästyminen.

Protu päätti lopulta syksyllä kilpailuttaa kirjanpitopalvelunsa ja päätyi sen jälkeen vaihtamaan tilitoimistoa. Vanha tilitoimisto tekee kuitenkin vielä viime vuoden tilinpäätöksen loppuun.

Protun puheenjohtajiston sihteerin Jaakko Tiinasen mukaan vanhalla tilitoimistolla on ollut paljon ongelmia tietotekniikkansa kanssa: "Monet kysymykset, mihin olisimme muuten saaneet muutamassa päivässä vastauksen, ovat jääneet nyt kokonaan oman spekulaatiomme varaan."

"Olemme olleet tilitoimistolle huomattavasti työllistävämpiä kuin heidän normaalit asiakkaansa", Jaakko arvioi. "Uskon, että he eivät ihan ymmärtäneet, kuinka paljon aikaa meidän palvelemisemme tulee vaatimaan. Heillä olisi varmaan ollut resursseja palvella meitä kunnolla, mutta he eivät ymmärtäneet resursoida niitä meille tarpeeksi."

Protun taloudenhoitajan Sari Santalan mukaan Protu oli vanhan tilitoimiston ainoa järjestöasiakas, ja kaikki muut tilitoimiston asiakkaat olivat yrityksiä. Uutta tilitoimistoa valittaessa Protu etsikin nimenomaan sellaista, jolla olisi kokemusta yhdistysten taloudesta.

[15/1/2010] Tolvanen: Nufitin aiheet tulevat ennen alustajia

Sarjassaan yhdeksäs Nuorten filosofiatapahtuma alkaa tänään perjantaina Helsingissä. Kolmipäiväinen seminaari pidetään Hakaniemen Paasitornissa, ja lavalle tuona aikana nousee kaikkiaan 17 enemmän tai vähemmän kuuluisaa yhteiskunnallista vaikuttajaa. Yleisöksi puolestaan odotetaan satoja lukioikäisiä ja vähän vanhempiakin nuoria.

Nufit-viikonlopun tämänvuotisena kantavana teemana toimii Valta, johon kaikki alustuspuheenvuorot jollakin tapaa kytkeytyvät. Paikalle saapuvat puhumaan mm. Pekka Haavisto (Rauhan valta), Tommi Paalanen (Seksi ja valta), Akuliina Saarikoski (Bensaa liekkeihin), Pentti Karvonen (Lääkärin etiikka) ja Suvi-Anne Siimes (Voitto sairauksista vai voittoa sairauksista). Koko joukkoon mahtuu niin poliitikkoja, aktivisteja, tutkijoita kuin filosofejakin. Heidän parikymmenminuuttisia puheitaan seuraa tunnin mittainen yleisökeskustelu alustajan, tämän 16–25-vuotiaiden "haastajien" ja muun yleisön välillä.

Nufit onkin tarkoitettu ennen kaikkea yhteiskunnan johtohenkilöiden ja nuorten väliseksi filosofiseksi keskusteluareenaksi.

Tapahtuman edellisinä kahdeksana vuotena alustajina ovat käyneet kääntymässä mm. Tarja Halonen, Sauli Niinistö, Kari Enqvist, Esko Valtaoja, Jukka Paarma, Pirkko Saisio, Heidi Hautala, Erkki Tuomioja, Merja Ylä-Anttila, Kaarina Hazard sekä kymmeniä muita yhteiskunnan johtavia vaikuttajia. Osa, kuten Teemu Mäki, kahdestikin. Näistä Tarja Halonen ja Sauli Niinistö ovat keränneet Paasitornin suuren juhlasalin lähes täyteen.

Nufitin organisoineen Nufit-työryhmän puheenjohtaja Pekka Tolvanen kuitenkin vakuuttaa, että työryhmä ideoi aina ensin haluamiensa alustusten aiheet ja lähtee vasta sitten miettimään, kuka olisi sopiva asiantuntija aiheesta puhumaan. Ketään ei hänen mukaansa pyydetä Nufitiin alustajaksi vain statuksensa ja julkisuusarvonsa vuoksi.

"Toisinaan tietysti henkilö ja aihe on keksitty samalla kertaa, että hei, miten olisi tämä tyyppi puhumaan tästä aiheesta", Pekka huomauttaa. Alustuksen aihe myös aina väistämättä vähän muuttuu, kun puhuja sovittaa sen itselleen sopivaksi.

Koko viikonlopun kattavan Valta-teeman työryhmä valitsi jo viime vuoden alussa edellisen Nufitin päätyttyä. Tarkemmat alustusten aiheet ja alustajaksi kutsuttavien lista muotoutuivat työryhmässä hitaasti puolen vuoden "mutustelun" aikana.

Työryhmä huomasi jo muutama vuosi sitten, ettei alustajia tarvitse enää maanitella paikalle, vaikka Nufit ei mitään valtavaa mediajulkisuutta puhujilleen tarjoakaan. Nufit-työryhmän entinen puheenjohtaja onkin luennehtinut tapahtuman verkkosivuilta löytyvää entisten alustajien listaa Suomen "kuka kukin on" -listaksi.

Nykyisen puheenjohtajan Pekankaan mukaan alustajien hankkiminen ei itsessään ole hankalaa tai vaadi taivuttelua. Useimmat alustajiksi kysytyt osallistuvat mielellään, ja kieltäytyminen johtuu pääasiassa vain aikatauluongelmista. Esimerkiksi entinen puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala olisi muuten ollut kiinnostunut saapumaan, mutta on tapahtuman aikaan ulkomailla.

Keskeisintä Pekalle on kuitenkin viikonloppu kokonaisuutena ja alustusten laatu.

"Ei kyse ole vain siitä nimestä vaan siitä, että joukossa on ollut ihmisiä, jotka ovat oikeasti kiinnostuneet tapahtumasta ja kokeneet asiakseen tulla puhumaan sinne. Kun joku sanoo jo odotelleensa kutsua, sitä tuntee, että voi olla ylpeä siitä, mitä on tässä lähes kymmenessä vuodessa tullut tehtyä", Pekka sanoo.

Tämänvuotisista alustuksista Pekka kertoo odottavansa kaikkia yhtä suurella paljon, "toisia mielenkiinnosta ja toisia enemmän hauskanpidon mielessä". Jos jotakin olisi pakko nostaa ykköseksi, Pekka mainitsee odottavansa erityisesti lauantaina puhuvia Pekka Haavistoa ja Fifi-verkkolehden päätoimittajaa Hanna Nikkasta, joka alustaa aiheesta "Itsenäinen media".

Keskimääräistä alustusta suurempaa yleisöä voitaneen odottaa myös perjantai-illalle, jolloin radiosta tutut Jukka Relander ja Tuomas Nevanlinna uusivat kahden vuoden takaisen show'nsa ja vastaavat Nufit-yleisön heille esittämiin "mitä tahansa" käsitteleviin kysymyksiin.

"En mä nyt voi heidän puolestaan puhua, mutta he pitivät siitä kahden vuoden takaisesta ja halusivat tulla uudestaan", Pekka kertoo. "Eli varmasti hauskaa ja opettavaista on luvassa."

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Nufitin näkyvyys mediassa on vuosien varrella kuuluisista alustajistaan huolimatta jäänyt pieneksi. Pientä näkyvyyttä ovat saaneet joka toinen vuosi Nufitissa jaettu Prometheus-palkinto sekä jonkun yksittäisen poliitikon kuten Tarja Halosen puheenvuoron sisältö. Yleensä näitä koskevissa uutisissa ei Nuorten filosofiatapahtuman nimeäkään ole kirjoitettu mukaan.

Median vaisua suhtautumista on toisaalta pidetty myös hyödyllisenä: kun toimittajat eivät ole olleet vahtimassa poliitikon joka sanaa, myös asiakeskustelun käyminen yleisön kanssa on varmaan koettu helpommaksi ja vapautuneemmaksi.

Heikomman näkyvyytensä mukana tulevat kuitenkin myös pienet kävijämäärät: kun vielä alkuvuosinaan Nufitilla saattoi olla jopa tuhatkaksisataa kävijää, viime vuosina kävijämäärät ovat tasaisesti laskeneet ja pääsivät viime vuonna hädin tuskin yli viidensadan. Mikä on sitten Pekan työryhmän tavoite tälle vuodelle?

"Reilusti yli viisisataa. Noususuuntainen, tietysti. Ei meillä ole mitään tiettyä lukua."

Vuonna 2011 pidettävään kymmenenteen Nuorten filosofiatapahtumaan Pekalla on sanojensa mukaan jo joitakin ideoita. Mutta ellei uusi Nufit-työryhmä sitä erikseen tahdo, hän ei kuitenkaan usko mihinkään kovin radikaaliin uudistukseen Nufitin konseptissa edes juhlavuoden osalta. Tämän vuoden Nufitin konseptin merkittävin uudistus on, että lukioiden välisen Sokrates-väittelykilpailun alkuerät alkavat jo perjantaiaamusta.

Kotkanpesän uutisia

[30/7/2010] Protun alkoholilinjaus jälleen hallituksen käsittelyyn