Kotkanpesän uutisia
[31/3/2010] Uskonnottomuuden ylikorostus puhutti kevätkokouksessa
Työryhmän Heini Oikkonen (vas.) ja Juuso Kähönen vetävät kokouksen osanottajille keskustelua sääntöjen tarkoituspykälän sisällöstä ja tavoitteista.
Sunnuntaina Saarijärvellä pidetyn Protun kevätkokouksen ykkösaiheeksi kohosi esityslistan viimeinen kohta, ohjauskeskustelu Protun sääntöjen tarkoituspykälän muuttamisesta. Aihe kirvoitti tavallista enemmän puheenvuoroja myös paikalla olleista ei-aktiiveista.
Usea läsnäolija piti sääntöjen nykyistä muotoilua uskonnollisia leiriläisiä ja ohjaajia syrjivänä. Eräskin osanottaja mainitsi entisen ohjaajaparinsa aikoinaan kysyneen häneltä, onko hän varmasti tervetullut leirille, vaikka on myös osaksi uskovainen.
Kaikissa kokouksen puheenvuoroissa oltiin yhtä mieltä siitä, että uskovia leiriläisiä tai tiimiläisiä ei haluta rajata leireiltä pois. Eri mieltä oltiin kuitenkin siitä, pitäisikö tämä tasa-arvoisuus myös mainita säännöissä. Osan läsnäolijoista mielestä uskonnottomien nuorten on edelleenkin oltava ydinkohderyhmämme, ja uskovaiset leiriläiset ovat lähinnä vain plussaa. Sääntöjen tarkoituspykälää ei saisi muotoilla liian laajaksi.
Lähes päinvastaistakin mieltä oltiin. Puheenvuoroissa huomautettiin, että vain uskonnottomien leiriläisten tavoittelu on jopa Protun leiritoiminnan ydinperiaatteen, "uteliaan pohdinnan", vastaista. Ja kun protuaktiivi Niilo Tenkanen vuorollaan huomautti, että "uskonnollinen" tai "uskonnoton" ovat lokerointeja, joita vasta leirin käymättömistä 15-vuotiaisista nuorista ei saisi edes käyttää, hän sai muulta yleisöltä isot aplodit.
Hallitus päätti tänä vuonna ensimmäistä kertaa varmistaa, että jäsenmaksunsa maksamatta jättäneet jäsenet eivät pääse äänestämään edes kädennostoäänestyksissä: jokainen jäsenmaksunsa maksanut sai oman oranssin Protu-logolla varustetun lipukkeen, jota nostamalla äänestys tapahtuu. Tällä kertaa tosin kokous ei päätynyt äänestämään ainoastakaan päätöksestä.
Protun sääntöjen tarkoituspykälän kiistanalainen lause kuuluu: "Yhdistyksen tarkoituksena on järjestää uskontokuntiin kuulumattomien nuorten aikuistumiskoulutus." Paitsi, että itse sanavalinta "uskontokuntiin kuulumaton" on monen mielestä ongelmallinen, moni katsoo, että määrittelyn ei pitäisi lainkaan kohdistua leiriläisiin vaan yksin leirin sisältöön. Siinäkin on toki omat ongelmansa: senhän voidaan tarkoittaa päättävän ennalta, mihin lopputulokseen leirien keskustelujen on päädyttävä.
Hieman pienempää kritiikkiä on esitetty lauseen lopun aikuistumiskoulutus-sanan muotoilua kohtaan. Nyt lauseen voidaan tulkita myös julistavan, ettei Protu salli minkäänlaista kilpailua toimikentällään.
Protun varapuheenjohtaja Heini Oikkonen, joka johtaa sääntömuutosprojektia koordinoivaa työryhmää, huomauttikin kokoukselle, että sellainen sääntömuotoilu ei tule olemaan kielellisesti mahdollinen, minkä kaikki lukijat tulkitsisivat automaattisesti aina juuri samalla tavalla.
Tätä työryhmä tahallisesti ja tahattomasti havainnollistikin jana-ohjelmanumerollaan, jossa kokousväen tuli asettua eri puolelle huonetta sen mukaan, mitä mieltä työryhmän kulloisestakin väittämästä olivat. Melkein jokaista kysymystä seurasi tuskastuneita valituksia siitä, että kysymys on liian epätarkka.
Tulevien kuukausien aikana työryhmä jatkaa uusien jäsenten kuulemistilaisuuksien järjestämistä sekä pääkaupunkiseudulle että muillekin paikkakunnille. Kuulemistilaisuuksien jälkeen hallitus muodostaa kerättyä aineistoa hyödyntäen esityksensä syyskokoukselle – joko sääntöjen tarkoituspykälän muuttamiseksi tai pitämiseksi ennallaan.
Myös jäsenmaksujen korotus herätti narinaa
"Tämä Protun uusi jäsenmaksu on suurempi kuin minkään muun järjestön, jonka jäsen olen", arvosteli Niilo Tenkanen Protun viime syksynä tekemää jäsenmaksujensa nostoa. Niilo toivoikin kevätkokouksessa, että hallitus toisi ensi syksynä yleiskokoukselle esityksen alennetusta jäsenmaksusta vähävaraisille jäsenille.
Vuodenvaihteessa voimaan astunut Protun jäsenmaksujen korotus oli lähes kaikissa jäsenluokissa keskimäärin 70 prosenttia. Kun nyt tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä siirryttiin puhumaan jäsenmaksujen merkityksestä Protun taloudelle, osa yleisöstä ilmaisi äänekästä kritiikkiä tehtyä ratkaisua kohtaan.
Helsinkiläinen Saara Kemppainen päätti lepuuttaa hetken silmiään kokouksen talousasioiden käsittelyn aikana.
Näistä kritisoijista merkittävä osa, Niilokin, tosin istui viime vuonna hallituksessa, kun esitys jäsenmaksujen nostosta syyskokoukselle tehtiin. Loput jäsenmaksuista kevätkokouksessa keskustelleet taas olivat pääsääntöisesti koulutusjaostosta. Jäsenmaksujen nostoon kohdistuva kritiikki ei viikonloppuna lopulta kovin painokkaaksi jäänyt. Rankin syytös oli vastauksetta jäänyt pohdinta, että onko Protu ylipäätään sellainen järjestö, jonka toimintaa pitäisi jäsenmaksujen kautta rahoittaa.
Viimeiseksi puheenvuoroiksi jäivät varapuheenjohtaja Heini Oikkosen retorinen kysymys, pitäisikö sitten ennemmin nostaa koulutusmaksuja, joissa rahat kerätään nimenomaan pienemmältä aktiivijoukolta, ja puheenjohtajiston sihteerin Jaakko Tiinasen toteamus, että vasta tänä vuonna voimaan astuneet jäsenmaksut eivät oikeastaan liity nyt käsittelyssä olevaan viime vuoden tilinpäätökseen.
Protun syyskokous päätti marraskuussa korottaa jäsenmaksuja keskimäärin noin 70 prosenttia. Yli 18-vuotiaan jäsenmaksu nousi 17 eurosta 25 euroon, nuorisojäsenen 10 eurosta 17 euroon ja perhejäsenyys 25 eurosta 45 euroon.
Muokattu viimeksi: 12.5.2010
Pysyvä linkki
|
